Katson ulos bussin ikkunasta ja näen lähes täyden kuun. Kauniin auringonlaskun vasemmallani, joka värjää taivasta hohtavan oranssista, vaaleanpunaiseen ja samalla tiedän, että kohta on täysin pimeää. Tähdet tulevat esiin yksitellen pilvien lomasta ja tumma kaunis kylmyys valtaa ympäristön.
Tulee ikävä lappia.
Täällä on niin kaunista. Kaikki lumen hohto, raikas luonnon ilma ja kauniisti kuorrutetut tykkilumen peittämät vaivaiskoivut ja kuuset. Silti on mentävä; Takaisin Keski-Suomen - vähemmän "taianomaiseen" - harmaaseen normaaliuteen.
Bussimatka kestää kaksitoista tuntia. Olen pakannut mukaan 13 kaljaa, joista kolme olen jo kumonnut. Hieman viiniä ja syötävää, vaikka tuskin jaksan pahemmin syödä.
Sekoitan ajatustani netflixin maailmaan, jonka kautta voin olla jossain muualla. Ei tämä oikeastaan ole sen hullumpaa. Kai tätä voi sanoa jonkinlaiseksi omaksi ajaksi, hektisen alkuviikon jälkeen.
Kaikki meni loppujen lopuksi ihan hyvin. En aiheuttanut pahaa mieltä, enkä itsekään koe tulleeni sorretuksi tai loukatuksi. Oli kiva leikkiä serkkujen kanssa ja lasketella kauniissa maastossa, pujotellen koskemattomia metsä-reittejä ja avata niitä perässäni tuleville, vaikka pari kertaa eksyinkin vähän liian kauas rinteistä ja jouduin ottamaan sukset kainalooni, päästäkseni takaisin.
20:40
Olen katsonut 3 jaksoa Black List- sarjaa, yhden elokuvan ja muuten vain kirjoitellut turhuuksia. Aika alkaa kumminkin tuntumaan aika saakelin pitkälle - niin kuin olettaa saattoi.
Toisaalta voisi nukkua, mutta sinänsä jostain syystä en haluaisi. Tai oikeastaan olen liian rauhaton ja asennoitunut jotenkin turhanpäiväisesti valvomaan ja juomaan olutta. Olisipa douppia. Sitten saisi kirjoitettua kunnolla, mutta se dunkkaus kyllä hävettäisi, kun se kohdistettaisiin minuun. Kilttiin pieneen kulkijaan.
Laitoin äsken parille kaverille kuvan kirjoittelemistani riimeistä ja eräs vastasi: " Jumalauta nainen, sä oot lyyrinen nero." - toi kommentti kuulosti jotenkin todella hyvältä, mutta samalla aika mitättömälle. Ihmiset ei näe sitä, että pystyisin kirjoittamaan oikeastaan mistä tahansa mitä tahansa. Ainoat kerrat kun availen suutanikin riimien yhteydessä, on yleensä liian päissään ja ihmiset käskee minun olla vain hiljaa. Niin. En tiedä. En minä kehtaisi kyllä alkaa räpeltääkään, jollen saisi tarpeeksi buustausta siihen hommaan, mitä sitä yksin seisomaan ilman mikkiä.
20:40
Olen katsonut 3 jaksoa Black List- sarjaa, yhden elokuvan ja muuten vain kirjoitellut turhuuksia. Aika alkaa kumminkin tuntumaan aika saakelin pitkälle - niin kuin olettaa saattoi.
Toisaalta voisi nukkua, mutta sinänsä jostain syystä en haluaisi. Tai oikeastaan olen liian rauhaton ja asennoitunut jotenkin turhanpäiväisesti valvomaan ja juomaan olutta. Olisipa douppia. Sitten saisi kirjoitettua kunnolla, mutta se dunkkaus kyllä hävettäisi, kun se kohdistettaisiin minuun. Kilttiin pieneen kulkijaan.
Laitoin äsken parille kaverille kuvan kirjoittelemistani riimeistä ja eräs vastasi: " Jumalauta nainen, sä oot lyyrinen nero." - toi kommentti kuulosti jotenkin todella hyvältä, mutta samalla aika mitättömälle. Ihmiset ei näe sitä, että pystyisin kirjoittamaan oikeastaan mistä tahansa mitä tahansa. Ainoat kerrat kun availen suutanikin riimien yhteydessä, on yleensä liian päissään ja ihmiset käskee minun olla vain hiljaa. Niin. En tiedä. En minä kehtaisi kyllä alkaa räpeltääkään, jollen saisi tarpeeksi buustausta siihen hommaan, mitä sitä yksin seisomaan ilman mikkiä.
