19.22
Olen perheeni kanssa Levillä.
Ahdisti jo etukäteen lähteä tänne, sillä tiedostan kaikki riippuvuuteni; varsinkin alkoholiin ja tupakkaan. Tupakka menee, minun juopotteluni ei. Minulla oli kamalia riitoja ennen reissuun lähtöä vanhempieni kanssa, jotka eskaloituivat aina käytännössä sanoihin "Kida painu vittuun täältä"
Eipä sillä, etteikö minun pitäisikin häipyä, mutta olisi ihan kiva saada myös pientä ymmärrystä, eikä aina luoda niistä kärpäsistä härkäsiä.
Täällä sitä silti ollaan. Vilkuilen hetkiä, milloin kukaan ei huomaan, että voin lorauttaa pari senttiä lisää viiniä - hakea kaljaa huoneeseeni. Kaikkea typerää.
Nyt istun huoneessani ja katson netflixiä ahdistukseeni. Otin yhden opamoxin, mutten usko 15mg vaikuttavan minuun, eikä koko aikaa voi nukkua.
Oli kyllä ihan kiva päivä päästä rinteeseen ja ajaa kelkalla, mutta nämä illat menee yhteen isoon ahdistuspalloon, jossa aivoni käyvät väärillä hormoneilla ja ajatukseni kiertävät isoa pahaa kehää, missä kaikki ovat uskottomia idiootteja.
Olisi ollut kiva lähteä kavereiden kanssa. Ne yleisesti ottaen hyväksyvät minut sellaisena kun olen ja se on hyvä. En jaksa esittää, yrittää olla parempi mitä olen. Pystyn kyllä toimimaan, jos saan vain ottaa sen oluen tai lasin viiniä (eli ainakin neljä). Täällä se on piilokaappi-juopottelua, minkä seurauksena mietin, että mitä helvettiä teen taas elämälläni ja mikä minussa on pielessä.
Olisi kiva istua ehkä iltaa vanhempien, ja kummieni kanssa, mutta olen varma, että minua arvostellaan ja kielletään. En uskalla puhua oikeita asioita, koska pelkään aiheuttavani riidan tai luovani vain huolta muille... ihan kun nyt en loisi; ainakin sellaista kuvaa itsestäni, että olen epäsosiaalinen puhukyvytön nurkan takana tupakkaa polttava "nuori aikuinen", eli käytännössä vammainen.
En tiedä. Vittu. Saisinko hakea lasin viiniä rauhassa. En uskalla edes kysyä, koska jos ne sanoo ei, minua vituttaa.
Meinasin lähteä pihalle, mutta eihän mulla ketään seuraa ole. Eikä rahaakaan tarpeeksi, että jaksaisin yksin mennä tuonne - puhumattakaan siitä, että minulla olisi enää sosiaalisia kykyjä tutustua yhtään kehenkään, jollei ihmiset aidosti tuo mielenkiintoaan ilmi ja tule suoraan minun puheilleni tuoppi mukana.
20:53
Katson Black Mirroria. En tiedä onko se kovin hyvä idea. Ajatukseni ovat jo valmiiksi äärimmäisen mindfuck-tasolla.
Ahdistaa tämä yksinäisyys on ikävä Hiisiä. En tiedä kannattaako minun ikävöidä ketään, jos olenkin vain yhtä myrkyllistä kokonaisuutta, joka ei ikinä kykene rakastamaan ja arvostamaan tarpeeksi. Mieleni tekee tepposia, enkä luota niihin. Haluaisin puhua jollekin, oikeastaan vain hänelle, mutten tiedä mitä sanoisin. Niinpä juon toista punaviinilasiani ja kolmatta oluttani. Otin myös mirtazapin 15mg. En edes oikeasti haluaisi nukkua, vaan selvittää tämän ahdistuksen syyn, mutta en tiedä onko se mahdollista.
Olen varmaan vain niin yksinäinen, etten osaa olla.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti