Melkein onnistuin - ja sitten vajosin alas, kuin Titanic ikään, paitsi, ettei minun vajoamisessa ollut mitään tutkittavaa, eikä sieltä löytyisi ainuttakaan aarretta. Uhrejakin oli loppujen lopuksi vain yksi, ja se olin minä.
Tänään en mennyt psykologian tunneille, vaan nukuin puoli yhteen asti. Join pari kuppia kahvia ja söin yhden mandariinin. Olin 45minuutin HIIT-treenissä, jonka jälkeen söin 2 tortillaa ja 400g irtokarkkeja. Oksennus--> jossa ehkä jotain ulos.
Lähdin ulos. Pari shottia ja yksi iso lonkero. Älyttömästi liikaa sipsejä. Tortilla, poppareita ja 50g lisää irtokarkkeja. Enkä edes oksenna.
Tämä päivä olisi voinut onnistua niin hyvin ja sitten sipsit tuhosivat koko itsekurini.
Liho vain lihava lapsi. Ole yksin maailmassa. Kuka haluaa ruman lihavan lapsen, - itse en haluaisi.
aamupaino: 44.5kg
EDIT/ Oksensin sittenkin. Hiivin ulos talosta hammasharjan kanssa ja oksensin naapurin rajapuiden taakse.
Oireeni alkavat pikku hiljaa muistuttaa säälittävän huonon lihavan lapsen itsekurin puutoksesesta johtuvaa mukamas "bulimiaa". Totta ja helvetin säälittävää. En halua olla mikään "mättöä ja sitten oksennan ja mukamas laihdun"-lapsi. Lihon kumminkin.
Ps. Titanic-vertaukseni on naurettava, mutta olen liian väsynyt muuttamaan sitä. :/
Pps. Yllä olevasta kuvasta tulee mieleen minä 9luokalla 43kg.. Tuntuu pahalle.
Toivottavasti jossain jollain menee paremmin. <3 - Kida
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti