keskiviikko 25. marraskuuta 2015

Ahmijanorsu

Sairas läski paska! Miten voin olla näin oksettava?
 Polveni on niin kipeä, etten pysty sillä kunnolla astumaan, minkä vuoksi liikuntaa ei tule nimeksikään, kun kaikkialle kuljen autolla.
Päivällä sisälle meni hapankorppu ja hieman nakkikeittoa, mutta iltapalalla helvetti räjähti. Alas meni karkkia, jäätelö, munkki, 2muffinia, 2leipää, 3keksiä, 3piparia, hapankorppua, muroja, nauris, vadelmaa, pillimehu, limsaa... Oikeastaan kaikkea mitä sain haalittua mukaani. En kestä oloani. Nyt odotan, että kaikki nukahtaisi, jotta voin mennä ulos oksentamaan. Kerkesin äsken jo käydä sylkemässä jäätelön pönttöön, mutta en halua riskia jäädä kiinni oksentamisesta, joten pakko hiipiä ulos pakkaseen saadakseen tyhjennettyä enemmän.
Miksi mä teen itelleni tätä? Mun itsekuri on paskaa ja samantien, kun vähän nälkä vatsaa kaivelee, niin musta tuntuu, etten tuu selviää jos mä en syö. Kyl sitä hittovie selviää! Se, että mennyt yhden päivän vähän pienemmillä syömisillä, ei tarkoita, että yhtäkkiä on jotenkin heikossa kunnossa ja alkaa pyörtyilemään!
Tänään päivällä olin vielä niin iloinen, kun päälle mahtui paitoja, jotka aiemmin on kiristänyt ja olleet liian pieniä. Nyt ne näytti hyvälle. Onneksi olen kuitenkin niin älytön sotanorsu, että lihotan itseäni ihan vaan varmuuden vuoksi vielä vähän ällöttävämmän näköiseksi, jottei kukaan varmasti pitäisi minusta.
Oksettaa niin älyttömästi tällä hetkellä, etten kestä!
Koko päivän olen kinunnut vanhemmiltani aineita minttusuklaahyydykekakkuun, jonka haluaisin tehdä vain itselleni. Pakkohan jokaisen kakkupalan jälkeen olisi oksentaa, mutta läskinä ahmijana todellakin haluan itku silmässä vetää sen kituseeni.
(harmittaa, kun mulla ei oo suklaata. Hehehehehehheheheeevittuu) Kaiken lisäksi olen nähnyt älyttömästi unta yhdestä jätkästä, joka säätää kaikkien kanssa ja tää setti rassaa älyttömästi. Kun sitä haluis sen johtavan johonkin, muttet osaa tehdä yhtään mitään ja vältät sitten vain kaikkea kontaktia kyseisen tyypin kanssa. lol
 EDIT// Tää vaan pahenee. Äsken hiivin yläkertaan varastamaan leipää, sipsejä ja sen halvatun avokadodipin. Mun vatsalla ei oo rajaa. Mä voin syödä mitä tahansa.
Nyt en voi nukkua, koska se on täysin mahdotonta, jos tiedän 298248190% varmuudella lihoneeni huomiseksi. Mä en kestä sitä. En pysty käsittelee sitä. Pakko päästä oksentamaan. Miks mun vanhempien huoneessa täytyy vieläkin palaa valot?
----
Tää meno on muuttunut niin säälittäväksi, että en tiiä pitäiskö itkeä vai nauraa. Kamalissa painessa hiipiä hammasharja kädessä johonkin ojan pientareelle oksentamaan, vaikka suurinosa ruoastakin on nielty useita tunteja sitten. Mikä vitsi. Käyttäytyisin edes niin kuin kunnon bulimikot ja oksentaisin kaikki ruuat pihalle, tai ainakin ne "ylimääräiset" enintään puolentunnin sisällä, mutta ei.
En kestä, kun vanhemmatkin huomauttelee mun mässäilyistä ja ulkonäöstä. Mummikin sanoi mulle, että kun kerran olen itseni niin mukavan hoikaksi saanut, niin kannattaisiko vähän miettiä noita imelän syömisiä, etten ihan lihoisi. Isi kuittailee kaikista mun herkun syömisistä ja äidinkin mielestä olen täysin normaalin näköinen, joka tosin tulee sairastamaan diabetestä ja ties mitä. EN MÄ HALUA OLLA NORMAALI! VAAN LAIHALAIHALAIHA! 
Pääsisin niin paljon helpommalla, jos vain osaisin tyytyä siihen normaaliin, enkä epätoivoisilla keinoilla yrittäisi laihtua, mutta noi vanhempien kommentitkin vaan motivoi lisää. "Hahha! Haluan näyttää, et kyl musta voi tulla ihan tosi skinny bitch, jos vaan ite niin päätän." Mä haluun kuulla sen kysymyksen, jossa joku ihmettelee oonko mä laihtunut. Se on ihana tunne. Mut nyt mä vaan epäonnistun ja laiskottelen ja toivon, että laihtuisin ajatusten voimalla. Naurettavaa.
En tiiä miten selviän aamulla taas kouluun, kun en nuku kunnolla tänäkään yönä. Motivaatiota ei oo ollut pitkään aikaan ja haluisin vaan lintsata kaikki aamujen tunnit. En selviä kouluun aamuisin.
Ps. Niinä päivinä, kun en urheile - en saa syyä iltapalaa. Eiks jeah? Pliispliispliis tavoite onnistu!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti