Eilen mun sisko sanoi mulle, että näytän paljon laihemmalle ja kuinka hän joutuu pian jälleen kuuntelemaan, kuinka kaikki hänen kaverinsa hämmästelevät, kuinka olen laihtunut. Tänään äiti kysyi, miten näytän niin pienelle. Ei kummallakaan ole minkäänlaista ideaa, miten hyvä fiilis mulle noista sanoista tuli. Jes. Mä tulen onnistumaan.
Tänään aamupaino oli 52.3kg. Eilisen kostea ilta varmaan sai painon laskemaan noin paljon, kun nesteet lähtivät liikkeelle. Eilen tein myös HIIT-treenin, johon linkki TÄSSÄ. Eilinen oli muutenkin aika random ilta. Olen jälleen ilmeisesti välissä yhden jätkän kanssa, jonka kanssa en ole puhunut sanaakaan viime uuden vuoden jälkeen. Tämä taas aiheutti lievää näreyttä ja hämmennystä mun lähes kaikissa kavereissa. ---- Ei vittu kuulu muille mitä teen mun elämässä! Ärsyttää ihan älyttömästi, kun kaikilla on nykyään tarve arvostella kaikkee mitä teen ja miten käyttäydyn. Mun kavereittenkin puheenaiheet tuntuu nykyään rajoittuvan siihen, kuinka he päivittelevät mun alkoholismia ja pohtivat miten oon järkyttävä hororappio, jolla ei ole koulumotivaatiota, eikä tulevaisuutta. Jos mun elämä rapsuttelee niin paljon kaikkien muitten persettä, niin voitteko tulla puhumaan suoraan päin naamaa ja kysymään, että mistä nyt pieraisin nämäkin rahat, jotka aion käyttää lonkeroon. Kaikki vaan jotenkin älyttömän vaikeeta tällä hetkellä. Enkä tiiä oikeen kehen voin enää luottaa ja kehen en. En muutenkaan haluaisi tuputtaa seuraani ihmisille, joita ei paskaakaan kiinnosta mun seura ja joita ärsytän. Fuck.
Tänään on tullutkin sitten syötyä viisi rivia suklaata, sipsejä, 180g karkkia, pieni karjalanpiirakka, kaksi voileipää, lanttu ja kaksi tortillaa. Jippii... Aika angstinen postaus taas. Olen muutenkin pohtinut tämän blogin tarkoitusta ja mulle tää on tällänen aivorupsu-pleissi, minne kirjoitan kaikkee mielen päällä olevaa, ruokailut ja liikunnat, jotta voin sitten myöhemmin seurata "kehittymistäni". En mä tiiä. Alan katsoa Starving in suburbiaa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti